Putinin Venäjä ei tarjoa "kolmatta tietä"

Keskustelu Venäjästä ei näytä laantumisen merkkejä, mitä ei voi pitää nykyisessä tilanteessa yllättävänä. Ruotsin sukellusvenekohu, Itä-Ukrainan miehitysalueiden vaalit ja Venäjän ohjuskokeet kirvoittavat mielipiteitä, kommentteja ja uutisointia eri areenoilla. Yksi Venäjä-keskustelun teema nousi esiin Suomen Kuvalehden yleisönosastolla (SK 44/2014), jossa Marketta Horn pohdiskeli, mitä SofiOksanen kirjoittaisi amerikkalaisesta propagandasodasta. Horn viittasi Oksasen Suomen Kuvalehdessa aiemmin (SK 40/2014) julkaistuun kirjoitukseen venäläisestä propagandasodasta. Horn esitti, että Yhdysvaltain ”propagandakoneiston avulla on helppo aivopestä harmaata massaa salakavalasti missä päin maailmaa tahansa.” Hän mainitsi nimeltä esimerkiksi Kauniit ja Rohkeat, McDonaldsit ja Rolls-Roycet rinnastaen nämä länsimaalaisen kulutusyhteiskunnan tuotteet venäläiseen propagandasotaan, josta mm. Oksanen aiemmin oli kirjoittanut. Hornin mukaan Venäjä voisi tarjota kolmannen tien, joka voisi tarjota mahdollisuuden ”löytää onnellinen ja merkityksellinen elämä”. Horn rinnasti Putinin Venäjän propagandistisen toiminnan länsimaisen kulutusyhteiskunnan vastustamiseen.

Rinnastus kirvoitti ajatuksen siitä, että verrataanko tässä yhteismitallisia asioita? Kauniit ja Rohkeat sekä McDonalds[1] edustavat maailmalla länsimaalaisen kulutusyhteiskunnan mallia, jossa ei välttämättä ole tilaa Hornin kaipaamalle merkityksellisyydelle. Mutta edustaako Putinin hallinnon tukema ja valtiojohtoinen trollaus, josta mm. Fontankakirjoitti, venäläistä kolmatta tietä? Kumpuaako trollaus ja propaganda venäläisestä kulttuuriperinteestä, onko se tie onnelliseen ja merkitykselliseen elämään? Mielestäni ei, sillä tässä puhutaan kahdesta täysin erityyppisestä ilmiöstä. Juustohampurilainen voi edelleen olla kapitalismin vahvin ase, kuten sen sanottiin kylmän sodan aikana olevan, mutta ei McDonaldsin, Burger Kingin tai Kauniiden ja Rohkeiden takana ole valtiollista propagandakoneistoa, josta on viime kädessä vastuussa Barack Obama. Brändit varmasti vievät maailmalle enemmän tai vähemmän iloista länsimaalaisen kulutusyhteiskunnan mallia, mutta ei niiden vastakohtana ole Putinin Venäjän valtiollinen propaganda. Ei Putinin ideologia ole mikään kolmas tie tai venäläisen modernisaation kehityspiste. Se on osa suurvaltapoliittista ekspansiivisuutta, jonka georgialaiset ja ukrainalaiset ovat viimeisten vuosien aikana saaneet tuntea konkreettisesti.

Purukumia, karamellia ja muita läntisen maailman tuotteita käytettiin kylmän sodan aikana osana valtiollista propagandaa. Siitä on kuitenkin pitkä matka rinnastukseen, jossa McDonalds ja Olginen nettitrollitehdas olisivat vertailtavia ilmiöitä propagandan tuottajina. Kuten Saara Juntunen blogiartikkelissaan 18.9.2014 kirjoitti, strategisessa viestinnässä pyrkimys on määritellä ne käsitteet ja tulkinnat, joita tietystä ilmiöstä halutaan käyttää. Venäjän trolliarmeijan avulla esimerkiksi pyritään määrittelemään Ukrainan sodasta käytettävät käsitteet ja tulkinnat. Vastaavalla logiikalla McDonalds tai Kauniit ja Rohkeat pyrkisivät määrittämään ne käsitteet, joilla Yhdysvaltain politiikasta puhutaan. Näinhän ei ole, vaan McDonalds pyrkinee määrittelemään lähinnä ne tulkinnat, joilla puhutaan juustohampurilaisesta tai Quarter Pounderista. Tulkinnat, jotka ohjaavat kuluttajat mieluummin keltaisten kaarien kuin Burger Kingin luo.

Viime aikainen keskustelu Venäjästä ja venäläisyydestä on lähtenyt erikoisille raiteille, ja tästä kirjoitin jo edellisessä tekstissäni viitaten mm. pääministeri Stubbin russofobia-kommentteihin eduskunnassa. Ääripäät leimaavat julkista Venäjä-keskustelua. Putinin Venäjän politiikan arvostelijat ja sotilaallisen liittoutumisen kannattajat leimataan helposti russofobisiksi Yhdysvaltain ihailijoiksi, toisaalta sotilaallista liittoutumista vastustavat saavat yhtä helposti Putinin kätyrin leiman, vaikkei kyseessä edes olisi Johan Bäckmanin kaltainen ääripään keskusteluja. Samalla keskustelu uusintaa kylmän sodan vastakkainasettelua, jossa Yhdysvallat ja Neuvostoliitto muodostivat vastakäsitteet. Ilmiö on mielenkiintoinen ja kertoo siitä, kuinka kylmän sodan aikainen ajattelumalli elää edelleen 25 vuotta Berliinin muurin murtumisen jälkeen.

---

[1] Rolls-Royce on isobritannialainen brändi, joten jätän sen tässä yhteydessä Yhdysvaltain propagandaa edustavien brändien ulkopuolelle.